NÄENNÄINEN

 

YHTYEEN NELJÄS PITKÄSOITTO
JULKAISTU 2.12.2016 (Playground)

1. Valheet ja kahleet
2. Aman aman
3. Kukkakimppu kainalossa
4. Näennäinen
5. Kultainen keskitie
6. Mustikan
7. Naamioleikki
8. Kännissä ja pilvessä
9. Iku-Turso
10. Supermarketin parkkipaikalla

11. Niin paljon sanomatta jää

12. Kosmologinen lemmenlaulu

SANOITUKSET / LYRICS:

 

Valheet ja kahleet
_______________

Nähnyt enhän mie mieltä missään
astuessani tupaan sissään
mutta silmät kun tottuivat hämärään tähän
ymmärsin miten ymmärsin vähän

Minä tottunut auringon valoon
olin astunut vieraaseen taloon
koitin kertoa sanoja löytämättä
pimeydestä vain hapuilin kättä

  Laulu katkoi kaulaltain kahleet
  Itse paljastin itseni valheet

  lauluja loin ja unelmoin
  ja viinin kultaisen join

 

Maailma ja kuu sekä tähdet
niin kuin siekin saavuit ja lähdet
vain tähtien välkettä kimmeltävää
oli matka ja matkasi pää

Mie mistä lienenkään tullut
ja mistä nuo haaveeni hullut
ne oliko unta tai virvatulta
sitä turha on tivata multa

 

  Laulu katkoi kaulaltain kahleet...
 

Tartun mieluummin maljaan kuin miekkaan

Nämä kasvot on piirretty hiekkaan

heitä pois muiden antamat määrittelyt
niinkuin arvottomat muovihelyt

 

Sie synnyit vapaana kerran

kunnes osan sait narrin tai herran

toisten taistoja taistelit iskuja sait
omaksuit ihmisviidakon lait

 

  Laulu katkoi kaulaltain kahleet...

 

 

Aman aman
___________

Maailma unelmoi vaan taaskaan unta saanut en
nimeäsi aamuyöhön hiljaa kuiskailen
Aman aman vuoretkin paikoiltaan
Aman aman rakkaus voi irroittaa
maistiainen paratiisin toisenlaisen maan
huuliani hipaisi kuin ohi kulkeissaan

Viinistä näin juopuneena laulan laulelmaa
avaruus ja aika vaikka meidät erottaa
Aman aman kaikkeen se kätkeytyy
Aman aman olevaisen alkusyy
käsi kädessä me katselimme liekkeihin
vaan pelkureina palasimme uomiin vanhoihin

Kaupunki jo herää vaan minä valvon vain
varjot sekä muistot ainoastaan seuranain
Aman aman katson pimeyteen
Aman aman uskoimme rakkauteen
kohtalomme säätää mukaan ankarimman lain

kuolema on määränpäänä kaiken olevain

 

Kukkakimppu kainalossa
____________________

Muistatteko veljet vielä, kaunista mun ystävääni
pyörivätkö tähdet vai, pyöriikö mun pääni

Katkeruutta tunne en, ystäväni vaikk' mut jätti
harva koskaan lempiä saa, tyttöä mi on niin nätti

   Kukkakimppu kainalossa
   kuljeskelen kesäyössä
   tämä on se aika jossa
   rakastajat ovat työssä

Päivä taasen vaihtui yöksi, taivahalla tähdet seilaa
kainalossa uusi kulta, mietin entistä mun heilaa

Hulmusivat koivun oksat, illan tullen tyyntyi tuuli
helluani suudellessa, lainaa omakseni luulin

  Kukkakimppu kainalossa...

 

Kimalainen kukkaan lensi, piikin pisti sormenpäähän
rakkaudesta myöskin aina, sydämiimme jälki jäähän

Laulakaa te veikot vielä, jos mie laulamasta lakkaan
tahdon heti herätessä, kuulla tutun rallin rakkaan

   Kukkakimppu kainalossa...

 

 

Näennäinen
___________

 

Kas tuntuuko jo jalan alla luja maa
vai onko kaikki vielä silkkaa unten untuvaa?
Kas tahdotko jo käydä kotirantaa päin

luuletko on kaikki siellä vielä ennallaan?

 

Näen
näin
en ennen nähnytkään

Näennäinen
näennäinen
näennäinen en ennen muuta nähnytkään

 

Kas kuinka kaikki näyttäytyykin väärin päin

mitä oikein kannoit taskussasi ystäväin

se olikin vain varjo katoavaisen

sallitko jos että vielä yhdet käärin näin
 

Näen...

 

Mie yksi elementti olevaisuuden

olen nähnyt pelkän peilin ja nyt alas lasken sen

kas kaikki kaikessa on yhtä suurempaa

tietoisuus on harhaleikki näennäisen
 

Näen...

 

 

Kultainen keskitie
_______________

 

Janojuomaa viis
centtilitraa siis
jos täytätte mun lasiini niin tahdon kertoa
sekavahkon tarinan jollei oo vertoa
varsinkin kun Lapin lisää laitellaan

Kaikki alkoi niin
kun maailmaan synnyttiin
ja alkoi vaelluksein hauta-arkkurasiaan

kohtaloni komeasti nosti lasiaan
ja kuiski yhdessä nyt matkaa taitellaan

  Mie en tuntenut matkani määrää

  otin virstain vaaraa ja väärää

  miten loistikaan kauniina tuntematon

  minun tähteni polttava on

    On maailmassa polkua monta

    yhtä pitkää kuin tarpeetonta

    päästä päähän kai jokaisen kulkenut lien

    paitsi kultaisen keskitien

Harhapolut nuo

toivat minut luo

elämämme salattujen sulopuolien

joista jäätte vaille valtateille huolien

itse omaa rattianne käännelkää

Elämä on nyt

me tänne heitetyt

lastut lainehilla kulkee virta soluen

me tänne asti tulleet ansaitsemme oluen

elämästä ilot irti väännelkää

  Luotin tuuriin ja puhtaaseen paitaan

  menin maantietä laidasta laitaan

  ja kun kysytte löysinkö maailmalta sen

  mitä etsin voin vastata: en!

    On maailmassa polkua...

  Vaan mie löysinkin niin paljon muuta

  menin metsään ja joskus päin puuta

  marjapaikoista parhaimmat löysinhän näin

  valtaväyliltä eksyessäin

    On maailmassa polkua monta

Mustikan
________

 

 

Tulit viereen ja pyysin tulta
sinä kuiskasit: "löytyy kulta"

Minuun sytytit lemmenliekin
sitä seurailen minne se viekin

   Aa aa aa mustikan mustikan
   aa aa aa kaunotar kaunotar
   aa aa aa mustikan mustikan

   maistoin huulitas

Kohta pöydässä kanssasi lorvaan

sanahunajaa vuodatan korvaan

lemmenloruja kauniita sorvaan

vessan peilistä kampausta korjaan

   Aa aa aa mustikan mustikan...

Mie tarjosin kierroksen vielä

sitten heräsin jossain tiellä

tunsin lompakon taskusta jääneen

hiljaa nimeäs kuiskailin ääneen

    Aa aa aa mustikan mustikan...

Kännissä ja pilvessä
_________________

 

Rehellinen silmä näkee pimeydessä yönkin

elämämme ääriviivaa veistelevän kirveen

maljan kaadan täyteen ja kun piipun suuhun lyönkin

huomiotta jätän maailman kauhistuneen irveen

 

  Kännissä ja pilvessä maailma niin ihanana näyttäytyy

  kännissä ja pilvessä huolenikin sopuisasti käyttäytyy

 

Ken kastumatta uisi yli elon laajan laineen

ja kenellä on pussissansa pelkät puhtaat jauhot

jokainenhan tavallansa vanki on vain aineen

minulle on sama mitä kuppeihisi kauhot
 

   Kännissä ja pilvessä...

 

Minkä jätkä ansaitsi ja minkä jätkä hankki

se miten aina kulkeutuukin jonkun toisen taskuun

on lompakossas' sormi ja sen haltija pankki

köyhän nimi pannaan aina rikastenkin laskuun

   Kännissä ja pilvessä...

 

Pesässä on tuli ympärillä yö on musta

varmuutta ei ole tästä, tuosta eikä siitä

pistä piippu huuleen kuuntele sen pulputusta

kannussa on viiniäkin jos ei kantsu riitä

 

   Kännissä ja pilvessä...

 

 

Iku-Turso
_________


Iku-Turso aikanansa
koko vedenalaiskansa
olen jälkeläinen niiden
suoraa sukulinjaa Hiiden

 

Kerran kamppailimme että
selviytyisi suuri suku

päällä tuhat syltä vettä

eikä saalistajat nuku

 

 

Poseidon ja äyriäiset

saman elintilan jakoi

trilobiitit nilviäiset

opin geeneihimme takoi
 

Sinapissa pikkutakki

kravatissa roiskeet veren

taiston syy vain yksi nakki
laulaa aallot alkumeren

 

  Kiitos esi-isät

  kiitos esiäidin nisät
  hunajaiset alkumaidot
  sekä selviytymistaidot

  kaikki perustuvat siihen

  tuotokset myös aivoriihen

  kaikki nykyajan lelut

  elot pelot elostelut

 

Esi-isä pakenitkin

ylösnousit mutaa pitkin

kutsui aurinko ja happi
sua luokseen niinkuin Lappi

 

Jätit taakses rantahiekan
muuttui muoto suomuniekan

laskeuduit jo alas puusta

kuului viisat sanat suusta
 

   Kiitos esi-isät...

 

Välimuoto kalalisko
alkumereen pakenisko

jos nyt nykyajan kauhut

näkis kaupunkien pauhut
 

Vaiko kenties suomuväki

tulevaiset loiston päivät
mutarannikoilta näki

piiloon perimäämme jäivät
 

   Kiitos esi-isät...
 

 

Supermarketin parkkipaikalla
________________________



Aamulla postilaatikoihin
päivän lehti sen viestin toi
tänään ja vain tänään
super-tarjoukseen tarttua voi

  Jauhelihaa puoleen hintaan
  ämpäreitä ilmaiseksi
  isä vetää käteensä kintaan
  äidin puhe käy hätääntyneeksi

    Supermarketin parkkipaikalla
    on tungosta ja vilinää
    Supermarketin parkkipaikalla
    kuulet kahleiden kilinää

Farmariautosta ulostautuu
tuo perhe niin toiveikas
äiti katsoo isää hän liikkuu
varmoin ottein kuin kuningas

   Halki ihmisten massan hän työntyyy
   lapset huutavat isälle juokse
   alkuvaistojen valtaan näin myöntyy
   rynnien tuotteiden luokse

      Supermarketin parkkipaikalla...

Sitten kului seitsemän vuotta
koko järjestelmä luhistui
supermarketin portit suljettiin
kalapuikko kylmälaarissa ui

  Sitten saapuivat laumat kerjäläisten
  rautaportteja rynkyttäen
  ja tuolla joukossa nälkäisten
  isän, äidin ja lapsetkin näen!

      Supermarketin parkkipaikalla

      on tungosta ja vilinää      

      Supermarketin parkkipaikalla

      kuulet kahleiden kilinää

 

      Supermarketin parkkipaikalla

      kuulet puheen porinaa

      Supermarketin parkkipaikalla

      yhteiskuntamme kuolonkorinaa



 

Niin paljon sanomatta jää
_____________________

Katson pauhuun kaupungin
valot sykkii muistojaan
nytkin niinkuin silloinkin
liian paljon haaveillaan

 Haaveet jäivät haaveiluiksi
 kauniit sanat muuttui muiksi
 minkä itselleni mahdoin
 salasin tuon minkä tahdoin

   Niin paljon sanomatta jää
   niin paljon silmät eivät nää
   niin paljon tunteita on joita
   sanat ei saa määrittää

   Niin paljon sanomatta jää
   muistanetko ystävää
   vierelläsi vaikenin ja
   katsoin illan hämärää

Sanat tyhjän kaiun saa
merkitykset menettäin
maailma kai pauhullaan
hukuttaa ne ystäväin

  Sanat karkeat ja kovat
  miksi huulillamme ovat
  hellät tuntee rinnassamme
  liian usein vaiennamme

    Niin paljon sanomatta jää...

Sinä aavistitko sen
mitä tunsin rinnassain
Sisimpäsi salaten
rakastitko myöskin vain

  Ehkä ymmärtäneet emme
  kuinka arka rakkautemme
  kielellä niin vaietulla
  etsi väylää esiin tulla

  Niin paljon sanomatta jää...

Kosmologinen lemmenlaulu
________________________

Tämän hetken soisi päättyvän en koskaan
vaan tänään maailma meidät erottaa

Toisenlainen maailma kunpa ollut ois
mitään unohtaa et saa

Kulkee eri suuntaan tiet
muistot mukaasihan viet
ei rakkaus
voi aito kuolla milloinkaan
se muuttaa muotoaan ainiaan

  Jossain multiversumien kolkassa
  toinen todellisuus lie
  missä toteutuu
  kaikki haaveilumme nuo 
  maailmamme lait
  meidät toisiltamme vie
  rakastan sinua vaikka en saa tulla luo
 
Halki kosmosten jos voisin sinut veisin
pois täältä maailmoihin parempiin

Tämä maailmamme kylmä ja rakkaudeton
meille elää annettiin

Mitään takaisin et saa
haihtuu ikuisuuden taa
nyt hetket nuo
vaan ei kuole milloinkaan
ne muuttaa muotoaan ainiaan

 

Jossain multiversumien kolkassa...